Sisältöön
Rokotiitus.net - Papilloomavirusrokotetutkimus - Tampereen yliopistoRokotiitus.net - Papilloomavirusrokotetutkimus - Tampereen yliopisto

Lisätietoa HPV-rokotteesta

Ihmisen papilloomavirus (human papillomavirus, HPV) rokote koostuu viruksen pintavalkuaisaineesta. Kun näitä valkuaisaineita on runsaasti paikalla, ne kertyvät itsestään viruksen kaltaisiksi tyhjiksi kappaleiksi (virus like particles, VLP). Elimistön immuunijärjestelmä luulee VLP-kappaleita viruksiksi ja immunisaation seurauksena syntyy luonnollisella tavalla, ja hyvin tehokkaasti HPV-vasta-aineita.

Ihmisen papilloomavirusinfektiolta suojaava HPV-rokote valmistetaan seuraavasti: HPV-viruksen perintöaineksesta, DNA:sta, eristetään pintavalkuaisaineen geeni. Tämä geeni siirretään hyönteissoluja infektoivan bakuloviruksen, bakteerin- tai hiivasolun DNA:han, josta sen luenta ja pintavalkuaisaineen tuotto ovat hyvin tehokkaita. Kuten yllä jo mainittiin, HPV:n pintavalkuaisaine kertyy tyhjiksi viruksen kaltaisiksi VLP-kappaleiksi, HPV DNA:ta ei tähän tarvita. Nämä kappaleet on helppo puhdistaa rokotteeksi. HPV-rokotteen ja oikeaan papilloomaviruksen erona on vain se, ettei rokotteessa ole lainkaan DNA:ta.

Papilloomavirus tarttuu iholla ja limakalvoilla, joilla vasta-aineet kiinnittyvät viruksen pintaan estäen sen pääsyä kohdesoluihinsa. Tätä tapahtumaa kutsutaan viruksen neutralisaatioksi, ja tästä syystä puhutaan myös neutraloivista vasta-aineista. Kuuden kuukauden aikana annetuilla kolmella HPV-rokotteella saadaan immuunijärjestelmä tuottamaan jopa satakertainen määrä neutraloivia HPV vasta-aineita nk. luonnolliseen infektioon verrattuna.

Limakalvoilla vasta-ainepitoisuus on noin 10 % veren vasta-ainepitoisuudesta, mutta silti riittävä tehokkaasti pienentämään limakalvoille päässeen viruksen määrää tasolle, joka ei riitä aiheuttamaan infektiota. Rokotetut eivät myöskään siirrä infektiota eteenpäin. Tietyllä HPV-rokotteella, esimerkiksi HPV-tyyppi 16 tai 18-rokotteilla, synnytetyt neutraloivat vasta-aineet tunnistavat näiden HPV-tyyppien lisäksi niiden lähisukulaisia kuten HPV-tyypin 31 (HPV16) ja HPV-tyypin 45 (HPV18). Rokotteisiin sisällytetyt HPV-tyypit 16 ja 18, synnyttävät vastuskykyä noin 85 % syöpävaarallisia HPV-tyyppejä vastaan.

HPV-rokotteiden tehon ja turvallisuuden tultua osoitetuksi kymmenillä tuhansilla nuorilla ja nuorilla aikuisilla naisilla ensimmäiset ovat saaneet Euroopassa myyntiluvan vuosina 2006 ja 2007. Apteekista on reseptillä ostettavissa HPV6/11/16/18 tyypit ja HPV16/18 tyypit sisältävät GardasilTM ja CervarixTM rokotteet. Molemmat suojaavat tärkeimmiltä kohdunkaulansyövän aiheuttajilta: HPV16 ja HPV18, edellinen myös visvasyylän aiheuttajilta HPV6 ja HPV11. Rokotteiden teho on pitkittynyttä HPV-infektioita ja HPV tyyppien 16 ja 18 aiheuttamaa kohdunkaulan syövän esiasteita vastaan on yli 90 %.

Haittavaikutukset ovat olleet pääsääntöisesti lieviä - paikallisesti rokotuskohdan kipua, punoitusta ja turvotusta voi esiintyä jonkun verran useammin kuin verrokkirokotteella. Lieviä yleisoireita esiintyy yli puolella rokotetuista. Näistä yleisimpiä ovat päänsärky, heikotus, mahaoireet, lihas- ja niveloireet, iho-oireet, ja lievä kuume. HPV-rokotteiden turvallisuustulokset ovat vertailukelpoisia jo pitkään käytössä olleista ja periaatteeltaan samanlaisista hepatiitti-A ja hepatiitti-B- rokotteista saatujen tulosten kanssa.

Ruotsi on tehnyt päätöksen HPV-rokotteen ottamisesta kansalliseen rokoteohjelmaan tytöille. Suomessa tutkitaan paraikaa laajassa yläasteikäisiä 33 paikkakunnalla koskevassa tutkimuksessa olisiko tyttöjen rokottamista hyödyllisempää rokottaa sekä tytöt että pojat?

Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö, Nuorisotutkimusasema, Sorinkatu 1, 33100 Tampere
Ylläpito: hpv-rokotetutkimus@uta.fi
Muutettu: 4.2.2009 11.04 Muokkaa