Sisältöön
Rokotiitus.net - Papilloomavirusrokotetutkimus - Tampereen yliopistoRokotiitus.net - Papilloomavirusrokotetutkimus - Tampereen yliopisto

Tutkimuksen tekijät: Tampere

Työ rokotetutkimuksen parissa tarjoaa uusia haasteita tutkimushoitajille

Tiina Eriksson, Katja Harjula, Mari Hokkanen, Airi Lehtinen ja Marjo Kuortti

irmeli_tiina_katja.jpgTampereella osoitteessa Sorinkatu 1 toimii Tampereen yliopiston nuorisotutkimusasema, jossa papilloomavirus-rokotetutkimukseen ilmoittautuneet vapaaehtoiset tytöt käyvät saamassa rokotuksensa.

Syyskuussa 2002 aloitettiin valtakunnallinen tiedottaminen rokotetutkimuksesta lähettämällä tiedotekirjeitä koteihin vanhemmille ja 16-17 -vuotiaille tytöille. Nuorisotutkimusasema aloitti toimintansa syksyllä 2002, jonka aikana nuorisotutkimusaseman väki kävi kouluissa pitämässä tietoiskuja rokotetutkimuksesta.

- Kysymyksiä tuli paljon ja innostus oli suuri, terveydenhoitajat kertovat.

Terveydenhoitajat kertovat olevansa kiinnostuneita rokotteen mahdollisuuksista ja siitä, voiko se suojata myös syövältä. Lisäksi he mainitsevat, että työskentely nuorten kanssa on aina innostavaa ja haastavaa.

Tiina Eriksson on työskennellyt aiemmin noin 10 vuoden ajan Tampereen kaupungin nuorisoneuvolassa. Tutkimuksesta hän sai tietää, kun Matti Lehtinen kävi nuorisoneuvolassa puhumassa alkavasta rokotetutkimuksesta.

Työstään nuorisotutkimusasemalla terveydenhoitajilla on enimmäkseen positiivista kerrottavaa.

- Meillä on tiivis porukka ja tämä on hauskaa hommaa, jossa on paljon uusia haasteita. Tutkimusmaailma on meille uusi, mutta nuoret ja heidän ongelmansa sen sijaan tuttuja. Nuorisotutkimusasemalla on hyvä yhteishenki ja työnjaosta voi sopia, joten töitä voi tehdä omaan tahtiin aina tilanteen mukaan.

Tutkimushoitajan työnkuvaan kuuluu nuoren terveydentilan kartoitusta, neuvontaa ja lääkärin avustamista. Työ sisältää myös näytteiden käsittelyä, postitusta, tietojen kirjaamista, ajanvarausta ynnä muuta.

- Kaikessa työskentelyssä pyritään kohtaamaan nuori kokonaisvaltaisesti, terveydenhoitajat korostavat.

- Rokotetutkimuksen kohderyhmä on ihanteellinen, nuoret tytöt ovat avoimia, ennakkoluulottomia ja positiivisia.

Aluksi tutkimusprotokollan oppiminen ja hankalat termit tuottivat jonkin verran vaikeuksia, mutta terveydenhoitajat kertovat, että yhdessä opettelu helpotti uusien asioiden mieleen painumista. Kaiken kaikkiaan rokotetutkimus on ollut terveydenhoitajien mielestä hyvä ja kiinnostava kokemus.

 

Nyky-yhteiskunta tyrkyttää vääränlaista seksikuvaa nuorille

Marjo Kuortti

marjo_kuortti.jpgMarjo KuorttiNuorisotutkimusaseman lääkäri Marjo Kuortti kertoo, että tilastot osoittavat, että 1990- luvun puolivälistä lähtien tietyt sukupuolitaudit (esimerkiksi klamydia) ja abortit ovat lisääntyneet nuorten parissa Suomessa.

- Kaikkein nuorimmat ovat huonoimmassa jamassa, Marjo Kuortti kertoo ja lisää, että nuoret eivät pysty suodattamaan yhteiskunnan tyrkyttämää seksitulvaa, heidän käsityksestä siitä, millaista seksin pitäisi olla on usein vääristynyt.

Nykyajan ihmiskuva, kaunis ja itsekeskeinen menestyjätyyppi, on Kuortin mielestä yksi syy nuorten seksikäsityksen vääristymiselle. Median pitäisi selkeämmin kyseenalaistaa nykyisiä arvoja, jotta tolkuton seksin tyrkyttäminen saataisiin aisoihin, Kuortti toteaa. Myös kouluterveydenhuollon määrärahat ovat viime aikoina vähentyneet ja sitä mukaa seksivalistuksen määrä kouluissa on laskenut.

Marjo Kuortin mukaan uudelle rokotetutkimukselle on tarvetta, mutta rokotuksen saaminen on kuitenkin vain ennaltaehkäisevä toimenpide ja suojaa vain siltä, mitä vastaan on rokotettu. Rokote ei tarjoa varmaa suojaa sukupuolitaudeilta eikä raskaudelta lainkaan.

Omasta työstään nuorisotutkimusasemalla Marjo Kuortti kertoo, että se pohjautuu paljolti terveydenhoitajien tekemälle työlle, potilaiden haastatteluille ennen tutkimusta. Keskeistä Kuortin mielestä työssä on potilaiden rauhoittelu ja tutkimuksen tekeminen hienotunteisesti näytteiden oton yhteydessä sekä tutkimuksen yhteysessä todeta kaiken olevan kunnossa ja jos näin ei olisi, suunnitella jatkotoimenpiteet.

- On tärkeää olla mukana rokotetutkimuksessa ja terveyden edistämisessä, Kuortti sanoo.

Nuorisotutkimusasemalla potilaiden määrä vaihtelee päivittäin. Viime vuonna potilaita kävi noin 10 päivässä, mutta nykyään tilanne on rauhallisempi. rokotetutkimukseen osallistuvat saavat kolme samanlaista rokoteannosta ja käyvät ensimmäisenä vuotena rokotusasemalla useita kertoja ja sen jälkeen kerran vuodessa seurannassa.

Marjo Kuortti on työskennellyt rokotusasemalla syksystä 2002 ja ennen sitä Tampereen nuorisoneuvolassa. Hän sanoo jatkavansa rokotetutkimuksen parissa ainakin ensi syksyyn saakka.

Työnsä huonoiksi puoliksi Kuortti mainitsee paperihommien paljouden ja niponiuhottamisen papereiden täyttämisen yksityiskohdissa. Myöskään säveltämisen varaa ei työssä ole, tutkimuksessa on tiukat rajat, joita on noudatettava.

- Silti pyrin aina jokaisen nuoren kohtaamaan yksilöllisesti ja hoitamaan kokonaisvaltaisesti, hän sanoo.

Rokotusaseman tiloihin ja varusteisiin Kuortti on tyytyväinen, mutta huonoksi puoleksi hän mainitsee sen, että töistä joutuu aina lähtemään kaupungille syömään, ruokalaa kun ei nuorisotutkimusasemalla ole. Positiivisista työssä on töiden suunnittelun joustavuus.

- Nuorten kanssa on kiva tehdä töitä. Nuorten parissa tehtävä työ on aina toiveikasta, Kuortti kertoo.

- On tärkeää, että nuoret ajattelevat seksiasioissa omilla aivoillaan ja pitävät kiinni omista arvoistaan, Kuortti sanoo.

 

Nuoret täytyy suojata kohdunkaulansyöpää vastaan rokotteella

Matti Lehtinen

matti_lehtinen.jpgAkatemiatutkija, HPV-rokotetutkimuksesta vastaava Matti Lehtinen kertoo, että HPV-rokotetutkimukselle on tarvetta Suomessa. Tutkimuksen kohderyhmä nuoret ei osallistu kohdunkaulansyövän seulontoihin, joten heidät täytyy suojata erikseen rokotteella, koska suojan tarve kohdunkaulansyövän esiasteita vastaan on nuorilla suuri. Kansainvälisesti HPV-infektiot ovat yleistyneet ja lisääntyneet myös Suomessa.

- Etenkin sellaisissa maissa, joissa ei ole mahdollisuutta seuloa ja hoitaa kohdunkaulansyöpää, on tarvetta rokotteelle, Lehtinen sanoo.

Sukupuolitaudit ovat Suomessa lisääntyneet, varsinkin niin sanotut kovat sukupuolitaudit, kuten syfilis ja HIV. Lehtisen mukaan myös hyvin yleiset ja useimmiten vaarattomat sukupuolitaudit, kuten papilloomavirukset ja klamydia ovat yleistyneet.

Lehtinen kertoo, että hänen toimenkuvansa rokotetutkimuksen parissa koostuu kolmesta erilaisesta työstä. Työhön kuuluu uusien asioiden keksimistä ja niiden toteuttamisen suunnittelua sekä työnjohtoa ja oikeiden ihmisten rekrytoimista rokotetutkimuksen tekemiseen. Lisäksi työhön kuuluu tutkimusraporttien kirjoittamista ja väitöskirjatutkimusoppilaiden tekstien korjaamista.

- Työssä saa keksiä uusia asioita ja olla niiden toteuttamisessa mukana, saa nähdä miten kokonaisuus syntyy, sanoo Lehtinen. Työ on hänen mukaansa ikään kuin harrastus, josta joku maksaa palkkaa. Huonona puolena on se, että lähes aina on töissä ja välillä on kiireistä.

- Työ on itsenäistä ja mielenkiintoista, sanoo Lehtinen.

Lehtinen kertoo aloittaneensa uransa laboratoriolla kasvattamalla viruksia, tutkimalla immuunivastetta ja syöpäsoluissa tapahtuvia muutoksia. Myöhemmin hän tutki väestötasolla virusten merkitystä syövän syinä ja nyt hän on päätynyt tekemään rokotetutkimusta, jonka tarkoituksena on ehkäistä virusten aiheuttama syöpä.

- Rokotetutkimuksesta voi oikeasti olla hyötyä ihmisille, Lehtinen painottaa.

 

Yhteystiedot
Tutkimuskoordinaattori Tiina Eriksson
gsm 050 395 1150
Vastuuhoitajat Mari Hokkanen gsm 050 395 1172
ja Katja Harjula gsm 050 421 1030

hpv.tampere (a) uta.fi

Tampereen yliopisto
Nuorisotutkimusasema
Sorinkatu 1, 2. krs.
33100 Tampere

Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö, Nuorisotutkimusasema, Sorinkatu 1, 33100 Tampere
Ylläpito: hpv-rokotetutkimus@uta.fi
Muutettu: 6.9.2012 10.07 Muokkaa